kuumia kuulumisia

..Tai ei varmaan niin kuumia kun toi sää tuolla ulkoa, huh.

Ajattelin kuitenkin kirjoitella vähän kuulumisia ja muuta! Ensimmäiseksi on pakko kyllä hieman leijuskella urheilusuorituksillani, olen ollut super reipas! Bussi vaihtui dekkiin, perjantaina vedin päälle tunnin lenkin dekin kanssa, ja myöhemmin lähdin viellä yöllä vaeltamaan 7km.

Yöllä on kyllä niin mukavaa kävellä tai tuntuu, että matkakin menee puolet nopeeammin kun päiväll, ihanan viileä sää ja hämärää. Tykkäään!

Jotenkin mulla on myös sellainen tunne, että kaikki alkaa pikkuhiljaa järjestymään..Tietenkin tulevaisuus  viellä huolestuttaa, mutta luulen että kun ollaan tässä jo kaikenlaisesta selvitty ni miksei nyt selvittäis tänkin paskan läpi?

Eipä tässä muuta kiitos ja kumarrus!

Ohessa kuva minusta, odottelin Kristiania.8)

perjantaina ei mitään.

Jotenkin nyt on sellainen olo ollut viimeaikoina, etten jaksa ketään tai mitään, mutten kuitenkan oikeen yksinkään osaa oikein olla..Paitsi tänään, päätin että komeroidun nyt viikollopuksi.
Toivottavasti tää tunne nyt hälvenee tästä piakkoin, ja saisin omat asiani muutenkin kuntoon.

Ja niin, mulla on tosi ristiriitasia tuntemuksia muutenki yhdestä henkilöstä joka nyt on ollut jonkinaikaa mun elämässä, ja ollut isossakin roolissa siinä.
Tää henkilö ei siis liity siihen miksen halua olla mitenkään sosiaalinen tällähetkellä....
Mutta aiheeseen.. Tää henkilö on hölmöillyt elämänsä kanssa, tehnyt vääriä valintoja ja satuttanut myös mua niin monella eritavalla, ja suunnilleen ajanut mut siihen pisteeseen, että tehnyt mieli vaan huutaa ja käpertyä pieneksi palloksi nurkkaan ja repiä omia hiuksiaan suunnilleen päästä..
Mä en hirveesti ihmisiä sinänsä sääli, jos on oman elämänsä  sössiny tai omien toilailuiden takia on korviaan myötä ongelmissa. Tää ihminen kuitenki herättää mussa sellaset empatia/sympatia vyöryt aikaseksi, etten voi olla kun tekemättä kaikkeni sen eteen.
Tää ihminen on vetää mua puoleensa kun  ruoka läskiä, en käsitä.. Kaikenlisäksi, jos tottapuhutaan tää ihminen on niin keskenkasvuinen ja lapsellinen, mutta silti aidoin ihminen ketä oon tavannut..
Se ei turhaa esitä pitävänsä ihmisistä joista ei pidä, se osaa olla niin oma itsensä eikä häpeä  sitä eikä mieti muiden mielipiteitä.
Muiden mielipiteestä myös se, että ihmiset muodostaa tästä ihmisestä aivan liian nopeasti mielikuvan.
Tää henkilö täytyy tuntea, että tietää sen olevan aivan tajuttoman sympaattinen persoona, hän on päästäny mua vähän lähemmäs hänen aivotuksiaan ja  voin sanoa ymmärtäväni tätä ihmistä paremmin..
Ennen oli mullakin kauheen tuomitseva mielipide henkilöstä ja pidinkin sitä jopa alisuorittajana ja vaikka minä yhteiskunnan pohjasakkana suurinpiirtein, nyt olen tajunnut että tää ihminen on oikeesti vaan hukannut suunnan elämässään.

"Mä olen minä enkä mitään siihen lisää"

Ensimmäinen tekstini jee! En oikeestaan osaa alottaa, tai tosi hankalaa koska mulla on joku sata aihetta enkä tiedä mistä niistä kertoisin ensimmäiseksi, varmaan olisi ihan asiallista aloittaa hieman kertomalla kuka  on Piusa.
Eli Piusa on -94 vuonna syntynyt naispuoleinen henkilö, joka on rauhallinen ja rakastaa musiikkia.
Piusa rakastaa myös elokuvien katsomista ja nukkumista.. (jokseenkin ihan perus settiä eikös?)
Mussa ei sinänsä ole mitään poikkeavaa siis niinkuin huomaatte.
Luonteeltaan olen tosi tempperamenttinen, äkkipikainen ja valmis kyllä puollustamaan ihmisiä ketä rakastan, välillä vähän sinisilmäisestikkin.
Yleensä seison periaatteitteni takana tosi vankasti ja mulla onkin paljon erillaisia periaatteita, joista tulen todennäköisesti aina kiinni pitämäänkin.
Olen myös kuullut minusta sanottavan, että olen hankala ihminen noh... Tämä voi olla kyllä aikalailla totta, tai siltä itsestänikin tuntuu välillä, mutta  eipä se väärinkään ole.

Se siitä, kirjottamisessa hiomista viellä mutta siinä jonkunlainen versio esittelystäni, mutta nyt haluisin aloittaa siis kirjoittamisen.. taisiiis aiheesta joka olikin mielessäni.



Eli ajattelin tälläkertaa kirjoittaa  omia mielipiteitäni vuorovaikutustaidoista ja muusta sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Ensimmäiseksi haluisin rustata hieman maineesta ja mitkä mielestäni vaikuttaa siihen ja omista kokemuksistai maineen rakentamisen kannalta.
Tämä aihe juolahti siis mieleeni selaessani facebookkia ja jotenkin surullista, miten ihmisille leimautuu tietynlainen maine, jos on kerran perseillyt elämässään. Siis luin päivityksen, jossa tuttavastani oli levitelty juoruja että ko. henkilö viettäisi aikaansa rattoisasti olut tölkin kanssa humalassa päivästä toiseen huolimatta siitä, että oli saanut lapsen... Lapsi on siis ihan muutaman päivän ikäinen (?)..Siis millä logiikalla, ja miksi... mitä ihmiset tavoittelee sillä, että koitetaan romuttaa toisen uutta elämää levittelemällä tällästä.
Jos on joskus nuorena dokaillut ja hurjastellut tarkoittaako se sitä, että sä oot ikuisesti ihminen joka pistää alkoholin ja hauskanpidon etusijalle huolimatta siitä oliko henkilöllä vastuuta kannettavana tai ei?
Mä uskon siihen, että ihminen voi muuttua..Mutta  valitettavasti täälläpäin ei kaikki ajattele näin, jos  oot tehnyt yhdenkin virheen sua katsotaan sen jälkeen kun halpaa makkaraa ja saat kyllä virheistäsi kuulla vielä vuosienkin päästä... Tää kyllä kertoo mun mielestä näistäkin ihmisistä aikapaljon ketä tämmöstä juorua pistää eteempäin, että todennäkösesti niiden elämä on jäänyt junnaamaan paikoilleen ja olettaa, että se on aivan normaalia, ei se ei ole normaalia...Elämässä on tietyt elämän vaiheet, enhän mäkään enään pasko vaippoihin ja huuda ja itke jos on nälkä vaikka n. 19 vuotta sitten sitä tein jonkin tovin?

Toinen on muiden ihmisten asioihin puuttumien (osittaina kai liittyy äskeiseen kirjoitukseeni)..SIIIS ihmiset, joilla esim. riita tilanteessa on vain toisen osapuolen tarina kaikesta ja uskoo sitä kun hullu..MITÄ, MITÄ, MITÄ näiden ihmisten päissä liikkuu, varmasti itsekkin ovat olleet riidoissa joskus ja kuten jokainen ihminen tekee niin kertoo itse version alitajuisesti tai aivan "tajuisesti", joka on itselleen eduksi.
En koe itse olevani kovin hyvä riitatilanteissa, koska mielenkiintoni lopahtaa jo siinävaiheessa kun  toinen ei edes suostu sisäistämään tai kuuntelemaan kantaani, vaan jatkaa omaa argumenttia, kääntää kaiken toisinpäin yms.
Mutta niin.. Tuleeko näille ihmisille kuka nokkansa joka riitaan tunkeen jonkinlainen "maailman parantaja olo", siitä kun on saanut puollustaa läheistään? Yleensä näillä "äiti-Teresoilla" on tapana vaan sotkea asioita entisestään, koska ovat tietämättömiä suurimmasta osasta asioita .
Eli jos koet tarvetta  sotkeutua muiden riitoihin annan vinkin: faktat selviksi, parempi oisi aina vaan kyllä jättää muiden asiat muiden asioiksi.

Eipä mulla kai muuta ollt tällä erää! Kiitos, jos jaksoitte lukea ja anteeksi vielä huonot kirjotustaitoni toivonmukaan ne ajankanssa paranee.
Seuratkaa ja kommentoikaa, teette minut iloiseksi,
kiitos !
-Piusa